sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Varjoon

Olen suunnittelut vähän aikaa jo varjoisan / metsäisen penkin tekemistä.
Paikkaa varjostaa isot koivut, joiden oksistojen välistä siivilöityy aamunpäivän ja illan viimeiset auringonsäteet. Keskipäivän ja iltapäivän  aurinkoa varjostaa kuuset, joten paikkaa voi todella sanoa varjoisaksi. Samaisessa kulmauksessa sijaitsee jo tässäkin blogissa nähty narsissipenkki. Tarkoitus oli siis laajentaa sitä.

Viimevuoden Nuppulan kasvivaihtotapahtumasta sain hankittua Kalliokielon ja kyytipojaksi tuli Tuoksumatara, jotka tuntuvat viihtyvän hyvin paikassa. Kalliokielo kukkikin tänävuonna oikein kauniisti narsissien jälkeen ja tuntuu kukkivan, jopa useammalla varrella kuin viimevuonna.
Tänä vuonna sain sitten  hankittua samaisesta tapahtumasta sen verran paljon, tähän tarkoitukseen soveltuvia perennoja, että penkin tekeminen oli ajankohtainen.



Talon alkuperäinen kuokka toimi loistavasti pintamaan poistossa ja se oli hetkessä irrotettu paikaltaan. Pudistelin kaikista juurakoista mullat takaisin penkiin ja tasasin maan.
Ajattelin kokeilla, että en lannoita maata tälläkertaa vaan istutan perennat suoraan paikoilleen ilman lannoitteita. Multa tuntui hyvältä ja matoisalta ja pintaa oli kerrostunut hyvä humuskerros lehdistä, jonka myöhin maahan.



Penkki ei ole suuri, mutta mukavassa paikassa kulkuväylän vieressä, joka vie vesilätäkölle ja sillalle. Ja mikä parasta, näen keittiönpöydän äärestä suoraan siihen. Voin sitten ihailla, jos istukset onnistuivat. Tätä kohtaa on sitten helppo tarvittaessa laajentaa vähän joka suuntaan.

Haluan, että penkki näytää kuuluvan osaksi metsäistä kaistaletta, jossa kukkii näitä ihania kukkia siellä täällä, joten en erotellut sitä mitenkään selkeästi perusmetsämaasta. Annoin kuitenkin ainakin näin aluksi mahdollisuuden perennojen kunnolla juurta ja otaa paikkansa. Istutin kasvit kohtuu tiiviisti, koska tarkoitus on, että paikka ei jää puhtaalle mullokselle mistään kohtaa.


Varjopenkkiin istutin esimerkiksi muutama eri tumman viininpunaisen esikon, keltaisen ja oranssin valeunikon, keltaisen metsäunikon, vaalean roosan amurinpioni, sinertävät hämyvuokon ja metsäalppikellon, muutaman mainitakseni.

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Pesunurkkaus


Nurkkiin on kertynyt ruukutus purkkeja, suojaruukkuja ja taimiastioita vaikka kuinka paljon. Pyrin joka vuonna ruukkusesongin jälkeen pesemään ruukut vanhasta mullasta ja liasta. Samalla se puhdistaa ruukut mahdollisilta kasvitautitartunnoilta. Osa purkeista, kun on kuitenkin ostokukista tai taimenvaihtotapahtumista.

Itse taimeni kasvattavana,tarvitsen purkkeja aikamoisen määrän. Joka vuosi poistan pesun yhteydessä rikkinäiset ja sen kokoluokan taimiastiat, joita en juurikaan tarvitse. Eli roskiin menee lähinnä isot muoviastiat. Joitakin kuitenkin säästän, kuten muutaman amppelin, omille istutuksille.

Herra oli taas yksi aamu ollut nikkarointi tuulella ja keikalta kotiin tullessani, tallin edessä odotti pesunurkkaus ruukkujen pesua varten. Sisällä hellanpäällä kiehui vesikattila ja ulkona oli tiskiharja ja pesuaine valmiina odottomassa.


Pesupaikalle oli järjestetty jopa veimäröinti, radio soi ja aurinko paistoi. No mikäs siinä sitten, kun tuumamasta toimeen. Ja kun kerran päästiin vauhtiin, niin kuurasin tallissa olleet kumisaappaatkin. Pestyt purkit sitten vaan pressun päälle kuivumaan ja iltapäivällä keräsin ne pois viherhuoneeseen odottamaan seuraavaa sesonkia.


Hyvässsä seurassa, hyvissä puitteissa, tylsistäkin toimista tulee kivoja. Kokeilkaa vaikka. 

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Hallittu kaaos!

Ensimmäinen viikko tv-sarjassa on purkissa ja edessä oli vapaapäivä! Ja mitähän sitä tekisi, kun aurinko paistaa ja lämpömittari ylittää +20:nen. No kaivaa kukkapenkkejä tietenkin!

Koska taimia on kertynyt nurkkiin aikamoinen määrä, oli otettava vaan niskasta kiinni ja tartuttava lapion varteen. Jostain oli aloitettava. Olin suunnitellut jo kauan, että talon lähellä olevat kukkapenkit pitäisi perkaa rikkaruohoista ja jakaa isot puskat. Penkkihän on kuitenkin yli 15 vuotta vanha ja sitä ei ole koskaan jaettu.

Ensimmäiseksi oli nostettava noin parin neliön kokoinen ala kokonaan ylös. Poistin syysasteria varmaan tuon neliöin verran. Loput olivat lähes rikkaruoholle kasvanutta aluetta, josta löytyi satunnaisia kukkasipuleita. Puhdistin alueen rikkaruohoista ja täytin syntyneen kuopan palaneella hevosenlannalla. Penkki oli muutenkin painunut kuopalle vuosien saatossa ja maa oli köyhää.




Ja sitten istuttamaan. Kaadoin vanhat osittain kuivuneet narsissin, laukkojen ja iiristen sipulit kaiken pohjalle. Saavat sitten nousta sieltä kevällä tai sitten maatua sinne.



Keskelle laitoin vanhan pionin, jonka naapuri oli kärrännyt jostain syystä lähimetsään ja me kärräsimme sen takaisin omalle pihalle. Sen viereen tuli tiikerinlilja viimevuotisesta taimenvaihdosta. Taaemmaksi laitoin Helsingin kämpän pihalta nostetun pionin ja tämän vuoden taimenvaihdosta hankitut syysleimut. Etualalle laitoin vielä pari eri esikkoa.


Taakse jäi vielä pieni tyhjä kohta, johon istutan akileijan siementaimia viherhuoneesta väliaikaisistukseen, kunhan taas ehdin.


Uudet istutukset näyttävät aina sitten kamalilta, mutta eiköhän tuo sitten taas kaunistu, kunhan saavat kasvaa hetken. Jännää nähdä miltä tämä tulee näyttämään, kun en oikein ole varma kaikkien taimien väreistä. Voi olla, että tulee taas varsinainen ilotulitus tästä penkistä. Mutta se sopii tyyliini. Hallittu kaaos!

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Nuppulan taimenvaihto


Sunnuntaina oli taas vuosittaisen Nuppulan taimenvaihtotapahtuman aika. Aamu aukesi aurinkoisena, mutta todella tuulisena. Kaffettelun jälkeen oli aika alkaa pakata viemisiä taimenvaihtoon. Itselläni oli ylimääräiseksi jäänyt valtava määrä hyötypuutarhan kasveja, kuten tomantin, kurkun, melonin, munakoison ja chilin taimia. Kellarissa oli vielä 'Blue Kongo' perunoita ja vähän 'Siikliä', joten nappasin nekin mukaan.
Auto pakattuna kaarsimme 700 metrin matkan Nuppulan pihalle. Talon miesväki oli vastaanottamassa kottikärryjen kanssa ja avustamassa auton tyhjentämistä. Itse otin perunakorin ja lähdin etsimään sopivaa koloa minne levittää taimeni. Paljon oli väkä jo tullut, mutta sopu sijaa antaa ja löysinkin mahtavan paikan itselleni. Viereiset kanssamyyjät olivat mukavaa väkeä ja juttu lensi ja nauru raikasi.

Itse en juurikaan kauppaa ehtinyt tehdä, kun metsästin etukäteen varattuja vaihtoja ja jäin suustani kiinni vähän sinne sun tänne. Onneksi herra pelasti tilanteen ja hoiti kauppapuolen minun liihotelessa pitkin pihaa. Välillä vaihdoimme paikkoja ja herra kantoi ostokset autoon.
Myös kunnioitettu Pentti Alanko oli paikalla ja avusti mielusti rouvia pulassa. Vihko kädessä hän tunnisti kasvin pyydettäessä tai kertoi kasvista, jos kylkeen kirjoitettu latinanakielinen nimi ei auennut.
Helpotti kummasti ostamista. Samoin netti pääsi hyötykäytöön, kun etsi kuvia kasveista.

Muutaman tunnin jälkeen totesimme, että myynnit oli myyty ja vaihdettu ja oli aika lähteä kotia kohti.
Kotiin päästyämme oli hauskaa tutkia saalista. Ja olihan sitä vaikka mitä, vaikka muutama odotettu varaus jäi valitettavasti saamatta. Omat taimet, kun vaihdoin mielummin, kun myin.
Nyt sitten urakoin vielä kaikille taimille nimet (osasta puuttuu) ja käyn läpi sopivat istutuspaikat ja sitten vaan lapio heilumaan.


Matkaan tarttui:

-Raparperi joku 50 vuotta vanha lajike
-Rosa pimpinellifolia 'Poppius' Suviruusu
-Rosa rugosa 'Martin Frobisher' Tarhakurtturuusu
-Paeonia veitchii Ruusupioni
-Paeonia obovata Amurinpioni
-Hylomecon japonicum Metsäunikko
-Meconopsis Cambrika Keltavaleunikko
-Meconopsis Cambrika Keltavaleunikko, oranssi
-Iris sibirica Siperiankurjenmiekka
-Iris Psudacorus alba Keltakurjenmiekka valkoinen
-Primula Juliae Julianesikko
-Primula sieboldii Luhtaesikko
-Anemone nemorosa 'Robinsonia' Hämyvuokko
-Anemone ranunculoides Keltavuokko, kerrattu
-Epimedium 'Orange Köning' Varjohiippa
-Aster novi-belgii Syysasteri, useita erilaisia
-Phlox paniculata Syysleimu, parikin erilaista
-Soldanella montana Metsäalppikello
-Paradisea liliastrum Paratiisililja
-Verbascum phoeniceum Purppuratulikukka

ja muutama vielä tunnistamaton kukka (osassa purkeista ei ollut nimiä, myyjä vain kertoi sen ostettaessa ja se jäi kirjaamatta)

Löytyi
*Viola sororaria ’Albiflora’ Perhosorvokki

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Päärynäpuu


Ensimmäinen päivä kesää! Tästä se alkaa, hieman pilvisenä, mutta kuitenkin lämpimänä. Piha vihertää jo valtoimenaan, perennapenkit alkavat täyttyä mitä ihanimmista kukan aluista ja hyötytarhassakin ensimmäiset retiisin sirkkalehdet ja salaatit nostavat päätään. Jopa pieni rupikonna tuli pihalla vastaan.



Hedelmäpuut näyttävät avaavan nuppujaan kohtapuolin. Ja niitä näyttäisi olevan paljon, ottaen huomioon, että puut ovat suhteellisen nuoria. Omenapuut kukkivat jo hyvin ja uutuudet kirsikat ja luumupuut näyttävät selvinneen hienosti ensimmäisestä talvesta.

Omena

Luumu

Kirsikka
Suureksi iloksi meidän päärynäpuu, joka oli jo tontilla tänne muuttaessani, kukkii ensimmäistä kertaa!!!  Voi tätä riemua, kun huomasin sen. Sen täytää olla ainakin noin 10 vuotias, ehkä enemmänkin. Miksi se alkoi kukkia vasta nyt, on täysi mysteeri. Ehkäpä se on saanut liikaa lannoitetta istutuksen yhteydessä ja päättänyt vaan kasvaa reheväksi. Tosin osa päärynälajikkeista antaa satoa vasta vanhanan.

Päärynä

Olen kyllä leikannut ja kiikuttanut ties ja mitä painoja oksilla, jotta olen saanut oikeat kulmat, niin omenoille, kuin tälle päärynällekin. Valitettavasti päärynän yksi oksista ei kestänyt painoa ja repesi irti, joten puu on nyt vähän muotopuoli. Koska en tiedä päärynän lajiketta, en tiedä sen pölytystarvetta, mutta onneksi meillä ja naapureillaa löytyy vähän kaikken sorttisia hedelmäpuita, niin että eiköhän se pölyty. Jos ei, niin täytyy varmaan sitten hankkia sille kaveri.

Toivottavasti päästään myöhemmin maistelemaan omaa päärynää. Tuskin maltan odottaa. 

Päärynäpuu kukkii vihdoinkin!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Näitä luen (tuoreimmat päivitykset ylinnä)