Kesä on vierähtänyt silmissä ja kauan odotetut perheenjäsenet ovat saapuneet kotiin.
Haimme juuri 3 kuukautta täytttäneet kissaveljekset piristämään arkeamme. Voi sitä touhua ja tohinaa, kun poika näki kissat ensimmäistä kertaa. Hän kirjaimellisesti hihkui ilosta. Kissat olivat tottuneet jo edellisessä kodissa koirien, kissojen, hevosten ja lapsien tuomaan hulinaan, joten meidän koti oli kuin lepokoti heille. He ottivatkin ensimmäiset kaksi päivää rennosti ja lähinnä vain söivät ja nukkuivat.
Jännittävää oli nähdä miten pojassamme alkoi ilmetä mustasukkaisuutta kissoja kohtaan, kun tietysti lällyttelimme myös niille ja pidimme sylissä ja silitimme. Mustasukkaisuus tulee esiin kissojen nipistelynä, hännästä kiskomisena ja tietysti meille protestoimalla ja tekemällä juuri sen mitä ei saa tehdä. Tässä onkin sitten vahtaamista. Välillä tuntuu, että meillä onkin 3 lasta yhden sijasta.
Ei voi muuta, kun odotella tilanteen tasaantumista.
Toinen kissoista onkin paljastunut varsinaiseksi nirppanokaksi ja ei suostu syömään kuin raakaruokaa. Tavalliset raksuille ja kissanruuille hän nyrpistää nenää ja kävelee pois. Kissoja, kun ei voi pitää kahta päivää enempää paastolla, on vaikeaa saada häntä syömään muuta, kuin raakaruokaa.
Kiitos edellisen kodin, kissa ei saanut tarpeeksi syötävää pienimpänä ja he luulivat, sen olleen nirso vaikka todellisuudessa ei saanut vaan kaipaamaansa ruokarauhaa. Näin omistajat alkoivat ruokkia sitä herkuilla ja tämän jälkeen ei tavallinen kissanruoka sitten ole enää maistunutkaan. Tavallinen kotiruoka ja hiiret olivat maittaneet. Nyt yritän keksiä ratkaisun takaisin kissanruokiin. Eri ruokavaliolla elävät kissat ovat todella hankala yhdistelmä. Kirjaimellisesti pitää istua ja vahtia ruokailua, koska herkut uppoaa tietysti molempiin ja pienempi jää muuten taas ilman ruokaa. Ja tässä pitää vielä poikakin poissa ruokakipoista. Puuhaa riittää.
Asiaa helpotti, kun sain kissat rokotettua ja leikattua, niin että ne pääsi ulos leikkimään. Saa pienempi hankkia sitten haluamaansa raakaruokaa... :D Poikakin vähän rauhoittui, kun arkirutiinit löytyi ja hän huomasi, että kissat pysyy ja häntä rakastetaan vielä samalla tavalla kuin ennekin. Nyt ne tulevat hyvin juttuun ja leikkivät yhdessä.
Tässä kuitenkin herrat: Floki ja Ragnar