Kaikkihan me bloggarit tiedämme miten toisten kuvia saa käyttää tai miten ei, mutta miten on äänimaailman puoli?
Olen useasti törmännyt blogivideoissa ja YouTube videoissa, mitä luultavimmin, laittoman musiikin käyttöön. Ilmeisemminkin asianomaiset eivät ole tietoisia musiikin käytön luvista tai eivät vain yksinkertaisesti piittaa niistä. Tästä syystä ajattelinkin nyt kirjoittaa tästä äänien tekijänoikeusjutusta.
En tunne teostolakeja sen paremmin kuin tekään, mutta työni takia olen törmännyt joihinkin sääntöihin, mitä musiikkia saa esittää luvatta ja mitä ei. Ja sen olen oppinut, että Teosto tahtoo aina omansa, jos se sille kuuluu. Löysin esimerkiksi netistä
tällaisen tekstin, joka antaa hyvän suunnan siihen, mitä saa käyttää ja mitä ei. Siellä mainitaan mm. seuraavaa:
Musiikki ja tekijänoikeus
Kun multimediaprojektissa halutaan käyttää musiikkiesitystä, teosta (tiettyä kappaletta tai sävelmää), löydetään oikeuksien hallinnan kautta esimerkiksi seuraava etenemistapa:
1. Tietty teos: perustietojen selvitys
Selvitetään teoksen säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja. Jos kyseessä on vanha teos, selvitetään myös em. tekijöiden kuolinvuodet. Tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tämän jälkeen musiikkia voi käyttää vapaasti. Yhdysvalloissa on suoja-aika 50 vuotta, mutta tekijä voi olla myös jonkin eurooppalaisen tekijänoikeusjärjestön jäsen ja suoja-aika on tällöin siis 70 vuotta.
Esimerkiksi seuraavien säveltäjien kaikki musiikki on vapaata:
- Johan Sebastian Bach (1685-1750)
- Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)
- Carl Micael Bellman (1740-1795)
- Ludvig van Beethoven (1770-1827)
- Stephen C. Foster (1826-1864)
- Karl Collan (1828-1871)
- Modest Musorgski (1839-1881)
- Richard Wagner (1813-1883)
- Fredrik Pacius (1809-1891)
- Johannes Brahms (1833-1897)
- Johan Strauss (nuorempi) (1825-1899)
- Giuseppe Verdi (1813-1901)
- Edvard Grieg (1843-1907)
- Toivo Kuula (1883-1918)
- Oskar Merikanto (1868-1924)
- Pekka Juhani Hannikainen (1854-1924)
- Giacomo Puccini (1858-1924)
- Antonín Dvorák (1841-1904)
- Gustav Mahler (1860 -1911)
- Carl Nielsen (1865 - 1931)
- Emil Genetz (1852-1930)
Lisäksi on olemassa ns. kansansävelmiä (trad.), joissa tekijä on tuntematon. Tällainen musiikki on myöskin vapaata alkuperäisessä muodossaan. Jos sävelmästä on tehty sanoitus tai "uusi" sovitus, pätee niihin em. 70 vuoden suoja-aika, vaikka itse sävellys on vapaa.
Esimerkiksi seuraavat teokset ovat kansansävelmiä ja ilman tekijänoikeussuojaa:
- Taivas on sininen ja valkoinen (Suomi)
- Oolannin sota (Suomi)
- Tiernapojat (Suomi)
- Karjalan kunnailla (Suomi)
- House of the rising sun (USA)
- Jos sull´lysti on (USA)
- Oh, when we march (USA)
- Nobody knows (USA)
- Red River Valley (USA)
- Kumbaya (Etelä-Afrikka)
- Porsaita äidin oomme kaikki
- Piippolan vaarin talo (Englanti)
- Tiritomba (Italia)
- Auld Lang Syne (Skotlanti)
- Loch Lomond (Skotlanti)
Kansansävelmän House of the rising sun suomalainen teksti Nousevan auringon talo on suojattu (Lasse Mårtensson). Käännökset ja sovitukset on syytä selvittää erikseen.
Teosto/NCB:ltä saa varmuuden teoksen suojasta. Etukäteen on hyvä kuitenkin tehdä perusselvitys kaikista teoksista joita haluaa käyttää ja ottaa yhteys vasta sitten.
Tämä antaa jo hyvän muistisäännön itselle, kun miettii mitä musiikkia valitsee videoille.
Tarkemmin tutkittuani huomasin, että netistä löytyy nykyisin sivustoja, jotka antavat musiikkia käyttöön tällaisille kotivideoille ihan ilmaiseksi. Näistä löytyy mahdottoman hyviä taustamusiikkeja. Kun summaa, että korvauksia haluaa Teosto, Gramex, Äkt ja/tai Kopiosto, niin huomattavasti helpompaa on vain käyttää ilmaista musiikkia. Tai jos nyt välttämättä haluaa uusimman suosikkiartistin musiikin videolle, niin on sitten valmis myös maksamaan heille kuuluvan osan siitä.
Joten ehkä seuraavalla puutarhaesittelyvideosi taustalla soikin Vivaldin neljävuodenaikaa.