lauantai 31. toukokuuta 2014

Esimakua Puutarha Tahvosilta

Puutarha Tahvoset järjestää joka vuonna kaksipäiväiset taimimyyntipäivät. Se silmällä pitäen aloin kirjoittaa listaa mitä ihanaa sieltä voisi hakea ja mitä oikeasti tarvitsen.

Ensimmäisenä mieleeni tuli ruusuaidanne, jota aloin rakentamaan viime vuonna. "Hansaland" ruusu tekee kauniit punaiset kukat ja on mitä oivallisin aitakasvi.

Viimevuonna aidanteen kohdalla kuivui vielä klapeja pari riviä, joten pääsin istuttamaan vain puolet aidaanteesta. Syksyllä klapit siirrettiin varastoon ja nyt voin hankkia loput taimista. Sitten vain odottamaan, että ne kasvavat suuriksi ja tuuheiksi puskiksi!

Rosa "Hansaland"


Sitten mieleeni tuli täydentää hyötytarhaani. 

Kauan odottomani hedelmäpuu alkoi viimein kukkia viimevuonna ja osoittautuikin omenapuuksi, eikä luumuksi, kuten luulimme. Näin ollen listasin luumun, koska sitä meillä ei nyt sitten ollutkaan. Ajatuksena oli itsepölyttyvä FinE merkinnän saanut "Vaarin Siniluumu", koska tilaa olisi oikeastaan vain yhdelle. 

Seuraavaksi mieleeni tuli kirsikkapuu, joka olisi ihana jo ihan vain kukinnan vuoksi. 
Sitten ehdottomasti karviainen, punainen, koska vaalea löytyy jo. Niin ja sitten miehelle vielä herkuteltavaksi vadelmia. FinE-taimi "Jatsi" tulisi ainakin listalle. 

Toissapäivänä äitini ilmoitti, että oli menossa Tahvosilla käymään ja voisi tuoda listalta olleet taimet mukanaa. Lista tietenkin unohtui kotiin ja sain ulkomuistista arvailtuja taimia. 
Mukana oli luumu "Jenikejevna" (joka ei ole itsepölyttyvä), "Lepaan punaina" karviainen, "Jatsi" vadelmia ja toinen lajike, josta ei ole tietoa (äiti unohti nimen ja purkeissa ei lue). 


Uudet taimet 



Eli sain vähän esimakua, mutta nyt on mentävä hakemaan taimipäiviltä vielä puuttuvat taimet, eli "Hansaland" ruusut, kirsikat ja luumulle kaveri ristipölytykseen. 
Mutta saa nähdän, sulovilen-asenne ja peräkärryllinen tyhjää tilaa, niin ties mitä "löytöjä" sieltä taas tarttuukaan mukaan. Siitä myöhemmin.... ;D




tiistai 27. toukokuuta 2014

Hyötytarhassa puuhastelua

Viimeksi en saanut ihan kaikkia siemeniä maahan ja osa loppui kesken, joten kävin täydentämässä siemenvaraston viimeviikolla Plantagenissa. Ihme ja kumma, mutta maltoin itseni ja ostin vain tarvittavan. Ehkä asiaa avitti hillitön kiire ja se, että auton tuli pysyä tyhjänä keikkaa varten. Hyvä niin!

Kotiin päästyäni laitoin viimeisetkin siemenet lavoihin ja laputin ne. Vielä jäi muutamaan laatikkoon tilaa esimerkiksi kukille tai jollekkin muulle mukavalle. Ja sitten vain kastelemaan istutukset.

Täällä ei oikeastaan ole satanut oikein kunnolla ollenkaan. Kaivossa on kuitenkin vielä ihan piripintaan vettä. Nostamme sen ihan vanhanaikaisella sangolla saaviin, jossa se saa lämmetä seuraavaan päivään. Tämä on varsinaista hyötyliikuntaa.
Tämän kaivon vesi on niin puhdasta, että siitä voi juoda,  jos jano pääsee yllättämään.


Vesi nousee käsivoimin

Aurinko on porottanut sen verran mukavasti, että vaikka ovet ja ikkunat olivat kasvihuoneessa auki, niin lämpötila oli kohonnut +50! Joten ei muutakuin varjostusvälineet kehiin. Ovella varjostausta antaa vanha kaislarullaverho, jonka läpi aurinko siivilöityy hienosti. Kuuminpaan eteläikkunaseinustaan laitoi sitten hallaharson. Se päästää samankaltaisen valon läpi, kuin kalkitut ikkunat. Tämä on vain huomattavasti helpompaa levittää ja syksyllä ottaa pois.


Kavihuone sai varjostuksen


Nyt ilmat ovat vähän viilenneet, ja nyt vaan odotellaan sitä vesisadetta. Toivottavasti se tulee myös tänne. 

lauantai 24. toukokuuta 2014

Kasvimaa kuntoon


Perunamaan laajennusta

Mieheni sai puuhata raskaammat hommat, kuten maan muokkauksen puuterhajyrsimellä. Laajensimme perunamaata puolella, jotta saamme perunat uuteen multaan. Vanhan perunamaan mullat ovat heikentyneet sen verran, se saa jäädä "kesannolle". Istutan varmaan jotain maanparannuskasvia, kuten Hunajakukkaa. Se olisi kaunista ja sitä löytyy pussillinen. Myös pavut tai herneet voisi olla hyviä. Lannoitimme viimevuonna mullan hevosenlannalla ja syksyllä keräsimme kaiken leikkuujätteen kasoiksi perunamaahan ja laatikoihin ja nyt se käännettiin mullan sekaan. Tämä vuosi vielä lannoitusta ja ensivuonna sen voi ottaa taas käyttöön.

Suosin muutenkin kasvien kiertoviljelyä. Välillä on vain vaikea muistaa, mikä kasvi oli missäkin laatikossa. Tätä varten kuvaan joka vuosi laatikot ja näin voin tarkistaa asian. Koska en kasvata juurikaan juureksia, jotka vaativat keskivahvan maan, joudun soveltamaan kiertoa. Se menee jotakuinkin näin. Joitain poikkeuksia on välillä tehtävä, mutta samaa vihannesta ei kasvateta samassa laatikossa peräkkäisinä vuosina.

1. vuosi
-pavut ja herneet (maanparannus)
2. vuosi
-sipulit, peruna (perunaa ei laatikossa; peruna- ja hernemaa vuorottelee mahdollisuuksien mukaan)
3. vuosi
-pinaatti, retiisi, porkkana
4. vuosi
-salaatit
ja tämän jälkeen aloitetaan taas pavuilla. Sittenhän tähän on vielä mahdutettava mahdollisuuksien mukaan satunnaiset testaukset, yrtit ja kukat. Joten aikanmoinen palapelihän tämä on!


Laatikot valmiina isutuksiin


Pottumaan suurennuksen lisäksi laitan sen viereen vielä lisää laatikoita, jotka ajattelin pohjustaa sanomalehdillä ja sitten täyttää ostomullalla. Näin rikkakasvit eivät toivottavasti puske pohjasta läpi. Päälle sitten lääkekasvien siemenet, joita innostuin tilaamaan. Saa nähdä jos lähtevät kasvamaan ilman esikasvatusta.  


Lääkekasvilaatikkojen paikka löytyi 


Repertuaarissa on Kamomillaa, Valerianaa, Juuurisikuria, Muskatelisalvia, Tuoksuampiaisyrttiä, Baikalinvuohennokka, Sitruunaväriminttua ja Kurkkuyrtti. Ja kissoille tietenkin Aitokissanminttu. 
Nämä laatikot jäävät paikoilleen sitten pitemmäksi aikaa, koska kaikki nämä lääkekasvit pitäisi olla monivuotisia. Näitä voin sitten kuivatella ja käyttää vaikka teenä. Tai sitten vaan ihan pihan kaunistuksena.  Jännää nähdä mitä niistä tulee.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Kasvihuone kuntoon

Viikonlopun aurinko ja lämpö sai koko naapuruston pihoille puuhastelemaan. Yksi leikkasi nurmea, toinen rakensi kasvihuonetta ja meikäläiset aloitti istutukset ulos. Ai että, voiko terapeutisempaa olla, kuin myllätä mullassa!





Urakka aloitettiin multasäkkien ostolla. Uusin pintamullat joka vuosi kasvihuoneeseen. Istutuslaatikot kerrostuvat pohjalla olevasta sorahiekasta, reippaasta hevosenlanta mullasta ja sitten ostomullasta.

Lisäksi vaihdoin kattoikkunoiden tiivisteet ja asensin nostolaitteet. Automaattiset ikkuna-avaajat ovat tällaisen aamu-unisen pelastus! Tai siis paremminkin kasvien pelastus.



Ikkunat pesen syyssiivouksen yhteydessä, joten siltäosin kasvari on kunnossa. Hallaharso täytyy asentaa vielä eteläikkunoiden eteen, varjostamaan kovinta keskipäivän paahdetta.


Maan lämpötila näytti jo 16 astetta kasvihuoneessa, joten rohkenin siirtä taimet kasvihuoneeseen. Ensimmäinen yö oli tietenkin hallaa vielä ja yksi kuudesta siirretystä tomatin taimesta sai kylmää ja nuukahti. Muut selvisivät pienellä lämpötilashokilla.
Lisäksi istutin kasvihuonekurkut, spagettikurpitsan, kesäkurpitsan, paprikat ja melonin. Nämä taimet selviytyivät hyvin siirrosta. Myöhemmin olisi tarkoitus vielä laitaa basilika, salaatit ja munakoison.



Kuvassa yläkulmassa olevalla mittarilla mittaan maan lämpötilaa. Se on tavallinen Ikeasta hankittu muutaman euron hintainen paistomittari!
Myöhemmin laitan vielä kosteusmittarit maahan. Maa on lähdepohjainen ja pintavesi nousee välillä todella korkealle. Tällöin pintamultaa ei tarvi kastella, koska juuret saa vettä suoraan maasta. Tähän käyttöön kosteusmittarit ovat oivallisia. Ne kertovat mikä kostetus on maassa vähän syvemmällä.


Nähtäväksi jää jos taimet selviytyvät ulkona. Onneksi viherhuoneessa on vielä liuta taimia, jos nämä päättävät kuukahtaa. Toivottavasti lämpötilat pysyvät nyt sitten tällaisina.


lauantai 17. toukokuuta 2014

Voihan Peurat!!

Aloin miettimään puutarhaogelmia-jutun jälkeen todella tätä peuraongelmaa, joka meillä vaivaa. Liiaksi kesyyntyneet peurat ovat todella riesa tällä tontilla. Niin kauniita, kun ovatkin, niin kyllä yhteiselo on aika takkuisaa.
On todella ärsyttävää, kun huomaa, että puutarhasta on syöty rakkaudella ja huolenpidolla kasvatettut perannat/pensaat/vihannekset jne. Tällä onneksi peuroja metsästetään ja kanta pysyy kurissa, mutta kun koko pesue, parhaimmillaan/pahimmillaan 5 peuraa, syöpöttelee pihalla, jälki on sen näköistä.

Ruokailutottumukset yleensä vaikuttavat siihen mikä syödään, mutta joskus pakon edessä syödään vähän erikoisemmatkin maut. Pahimmassa tapauksessa jopa havukasvit saavat kyytiä, kuten kuvassa. Tämä ei todellakaan ole yleistä, ainakaan meidän pihalla.


Myös yllättävästi ruusupuskat ovat saaneet kyytiä, vaikka kuvittelisi, että piikit hidastaisivat intoa. Nämä ovat nyt viimevuoden uutuusvillityksiä, jotka ovat aiemmin saaneet olla rauhassa. Tai sitten tänne on muuttanut joku muu loppasuu, joka syö nämä. 

Oma lukunsa sitten on tietenkin hyötytarha, joka kärsii suurimmat iskut. Omenapuut ovat jo aidattu, kun esimmäiset revittiin pitkin pihaa juurineen ylös. Myös kriikunapensaat eivät ole kasvaneet korkeutta moneen vuoteen, kun ne saa säännöllisen parturoinnin. Kasvimaalta lähtee kaikki pavut ja herneet ensimmäiseksi. Perunan varret ovat myös hittilistalla. 
Tähän asiaan puutumme nyt tänä kesänä ja suojaamme alueen reilulla parinmetrin aitauksella. Saa nähdä mihin siirtyvät illastamaan tämän jälkeen. 

Sain myös naapurilta vinkin, että verijauholitku pitäisi pitää peurat loitolla. Täytyy kokeilla myös sitä. Luin vielä, että litkun voi terästää Tabascolla, joten sekin on hankittu.  

Olisi mielenkiintoista tietää mitä kokemuksia teillä on peuroista ja mitkä kasvit kuuluvat teidän pihalla syötäviin / selviytyviin kasveihin! Näin ei tarvitsisi kokeilla ihan kaikkea itse.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Puutarhaongelmia

Tartun myös Rikkaruohoelämää blogin haasteeseen esitellä pihamaansa ongelmakohtia ja harmituksia.

Minullakin jättitatar kasvaa ja voi hyvin, vaikka kerran jo yrittänyt kaivaa sitä ylös kasvua hillitäkseni. Tästä oppineena, pyrin välttelemään kasveja, jotka leviää liiaksi ja joista en niin pidä.

Suurimmat ongelmat aiheuttaa kuitenkin peurat, jotka ovat kotiutuneet pihaan. Ne syövät lintujen ruokintapaikalla talvisin muutaman metrin päästä ulko-ovesta ja eivät korviaan lotkauta, vaikka menee niitä hätistelemään. Tämä johtaa siihen, että KAIKISTA kasveista pitää ainakin maistaa!

Alla siis kuva kukkapenkistä, joka pitäisi kasvaa tulppaaneja ja hyvin talvehtineita salkoruusuja. Kuten näkyy kaikki on syöty, vain rikkaruohot ovat jääneet. Ja kun penkki tyhjenee näin, kissat huolehtivat lopuista käyttämällä tätä käymälänään. Eli tähän täytyy keksiä jotain toisia kasveja, joita peurat eivät syö kokonaan.






Seuraava on penger, joka ei varsinainen kaunistus muutenkaan vielä ollut, mutta viimesyksynä joku eläin kaivoi puolet penkistä maa-ampiaisten pesän perässä ja tuho oli valtava. Tässä kuvassa maa-aines ja kivet on jo heitetty takaisin koloon. 




Lisäksi samassa penkereessä ongelmia aiheuttaa rikkaruohot, jotka valtaavat koko "rinteen". 
Ala kuvassa vasemmalla olen laittanut maisemointikangasta kivien alle ja se pitää rikkaruohot poissa. Koska keräilen kiviä sieltä täältä pihalta, hommaa ei ole valmistunut vauhdilla vaan tämä luiskan valloittaa rikkaruohot säännölllisesti. Joten ennen kiviä ja maisemointikangasta tämä saa olla tämän näköinen. Onneksi toisesta suunnasta tämä näyttää kauniilta, kun kukat alkavat kukkia. 






Ja kuten yllä mainitsin, peurat pistävät lähes kaiken poskeen ja se koskee myös hyötytarhaa. Näin ollen kuvassa olevalle alueelle täytyy kehitellä peuran pitävä aitaus, joka ei näytä niin kammottavalta. Minä kun pidän aukeista isoista nurmialueista ja saan aidatuista alueista näppyjä. 
Joten tämä on ongelmalistalla numero yksi! 






Ratkaisu alkaa onneksi hahmottua ja käymme puuhaan toivottavasti tänä kesänä. 
Olemme suunnitelleet reilua aitaustata, joka on tolppa-anturoihin istutettu puolikas kakkosnelonen. Lisäksi alue tarvitsee portin josta pääsen helposti liikkumaan kottikärryn etc. kanssa. Oletettavasti kasvihuone tulee aitauksen sisäpuolelle, koska kaivo on siinä vieressä. Ideoita otetaan mieleellän vastaan.


Mutta onneksi piha ei ole pelkkää ongelmaa ja löytyy täältä kaunistakin, kuten narsissi meri, jonka istutin viime syksynä! 

I H A N A!






lauantai 10. toukokuuta 2014

Kotona taas

 
Vihdoin takaisin kotona työviikon päätteeksi. Eilen kuulin ensimmäistä kertaa käen kukkuvan jossain kauempana ja västäräkitkin ovat vihdoin tulleet pihaan. Kesä tulee kohisten. Päätin napata kameran ja lähteä pihakierrokselle tutkimaan miten kaikki kasvit voivat.
Mukaan pihakierrokselle tuli tietenkin Astrid ja Laban. Findus päätti jäädä sohvalle nukkumaan.


Piha on alkanut vihertää ja kohta saa ottaa ruohonleikkurin käyttöön, kunhan sade taukoaa niin, että nurmi kuivahtaa. Perennat ovat nousseet maasta hyvin ja vähän kylmääkin saaneet ovat vielä kuitenkin hengissä ja yrittävät uutta kasvuun lähtöä.


 
Viherhuoneen taimetkin ovat kasvaneet valtavasti ja odotan kovasti, että pääsisin siirtämään ne ulos kasvihuoneeseen ja kasvimaalle. Täytyy kuitenkin malttaa, kun täällä alavalla maalla on hallan vaara, vai mitenkäs se sanonta meni. Kasvarin mittari näytti, että pakkasta oli ollut vielä lähes viisi astetta yöllä.


 
Ja jotta ideat eivät loppuisi, löysin kirppikseltä laatikon, jossa oli puutarhalehtiä. Arvioin, että lehtiä olisi noin 20-30 kpl, joten maksoin koko laatikosta 10 euroa. Kotona laskettuani lehtiä oli huikeat 71 kpl!! Hyvä löytö. Ja nyt sitten kerään inspiraatioita ihanista lehtistä, kuten Gardeners' World, joka on oikein mielenkiintoinen lehti. Sitä en ennen olekaan lukenut.
Leppoisastihan nämä sadepäivät tässä menevät.


 Laban sanoo hei kaikille!




perjantai 2. toukokuuta 2014

Ostetaan / myydään / vaihdetaan / varastetaan

Olin vuosia sitten Billnäsin puutarhamessuilla ja joen toisella puolen näin jotain tapahtumaa. Se oli ensimmäinen kerta, kun tutustuin Klorofyllin taimenvaihto tapahtumaan.
Intohimoiset harrastaja olivat kokoontuneet vaihtamaan ja myymään kotinsa taimia. Erikseen oli taimiparkki, jossa etukäteen varatut taimet odottivat noutajaansa.

Olin tietenkin vähän myöhässä, mutta ostin kuitenkin 10 eurolla laatikollisen sekalaisia taimia. Osa ihan perusjuttuja, osa todettu varsinaisiksi riesoiksi ja osasta tuli varsinaisia lemmikkejä. Muun muassa nämä ovat ensimmäisen taimenvaihtopäivän saaliita.


Helminukkajäkkärä


Malva Alba


Lehtoukonhattu
Malva


 
 
Kohta on taas  taimenvaihto tapahtumien aika ja "Fylliläiset" järjestää tapahtuman, johon ainakin olen menossa mukaan. Minulta vaihtoon menee lähinnä hyötykasveja ja niitä punaisia Akileijoja, jonka sain naapuriltani viimevuonna. Sain siemenet itämään todella hyvin ja taimia on lähes 60 kpl.!!!
Olenkin jo etukäteen varaillut ihania taimia itselleni, jotka voin sitten noutaa taimiparkista.
Mukana on erilaisia ruusuja, erikoisempi rusehtava iiris, kuunlilja ja ruso- ja tiikerinliljaa. Ja mitä sitä nyt vielä ehtiikään tulla tarjolle.
 
Lisäksi Maatiainen Ry:llä pitäisi olla taimenvaihto-päivä toukokuun lopulla Helsingissä. Sinne täytyy mennä myös, jos vain aikaa on. Olivat kovin kiinnostuneita tästä punaisesta Akileijasta. Ehkäpä sieltä löytyy, joku harvinaisuus vaihdossa!
 
Muutenkin minusta on mielekkäänpää vaihtaa/ostaa /löytää vanhoja kantoja, jotka tietää kestävän varmasti Suomen koleat ilmat. Olen siirtänyt myös luonnosta luonnonkukkia, ihan Viroa myöten, pihaani. Myös tienvarsilta ja ojista löytyy mitä hienoimpia viljelykarkulaisia ja luonnonkukkia. Autoni perusvarustuksiin kuuluukin pieni kenttälapio ja isohko jätesäkki tätä varten.
Viimeksi sain äidiltäni sinivuokko tuppaita. Toivottavasti ne lähtevät kasvuun ja leviävät pihaan.
 
Esimerkiksi nämä olen löytänyt tienvarresta.
 
 
Maariankämmekkä
Rantalaukkaneilikka ja Hopeahärkki 


Ei muuta kuin kaikki mukaan taimia vaihtamaan! 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Näitä luen (tuoreimmat päivitykset ylinnä)