keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Raja-aita




Heti tänne muuttaessamme kävi selväksi, että itäisellä tonttirajalla oleva kuusiaita sai lähteä. (Aiempi postaus tontin mahdollisuuksista) Valtavaksi kasvanut aita varjosti tylsästi tonttia ja roskasi kattoa. Kaiken lisäksi tontti jatkui aidan takana.
Kevään korvilla alkoi tulla tarjouksia kuusiaidan kaadosta, mutta summat olivat huikeita näin sairaslomalaiselle. Luottonaapurimmekin hinnoitteli itsensä niin korkealle, että hänen käyttö ei tullut kuuloonkaan.

Hetken mietimme omia mahdollisuuksia kaataa puut. Edessä olevan kuntoradan sähkökaapelit alas ja kaataminen kaupungin maille oli aika helppo ratkaisu. Tätä olin kaupungin kanssa jo puhunut pitkään ja asia piti olla vain ilmoitusluontoinen asia ja kaupungin poijat tulee ottamaan sähköt alas. Pieniä puita aloitimme kaatamaan Tarzan hengessä, ilman sen suurempia välineitä. Turvauduimme kuitenkin isojen puiden kaadossa, perhetuttuun, joka oli kaatanut lukemattomia puita.




Eräs maanantai aamu he ajoivat sitten 100 km päästä, jotta saisimme puut nurin. Urakka oli iso, mutta piti mennä jouhevasti. Olin ilmoittanut kunnalle edellisviikolla, että maanantaina saapuu puunkaatajat ja homma piti olla sillä selvä.
Mitä vielä!! Aamu yhdekseltä kaupungin työntekijä soittaa ja sanoo, että ei hoidakkaan asiaa vaan, joudun nyt metsästämään sähköyhtiön miehen töihin. Erittäin harmistuneena aloin soittorumbaan, ja sainkin tietää useiden soittojen jälkeen, että kyseisellä sähköyhtiöllä ei ole enää mitään tekemistä valokaapelien kanssa. Joten ei muuta kuin puhelu takaisin kunnan nuorelle neidille, joka aiemmin oli luvannut hoitaa asian. Neiti oli hieman hämillään ja hihitellen lupasi tiedustella asiaa uudestaan kunnan isoilta pojilta. Ja taas soitto, ei, kunta ei hoida tätä ja minun pitää tilata sähkömies paikalle, tälläkertaa toisesta yrityksestä. Tässä vaiheessa puunkaataja oli jo ennättänyt paikanpäälle ja katsasti paikkoja. Työtä ei voisi tehdä, jos kaapeleita ei oteta alas.

Onneksi sain toisen firman sähkömiehet kiinni heti ja pojat lupasivatkin ajaa samantien paikanpäälle katsomaan tilanteen. Hetken tuumittua herrat arvioivat sähköjohdon alasottamisen 400 euron arvoon ja me emme voineet muuta kuin hammasta irvistellen maksaa se. Tässä vaiheessa olin jo repeämässä paloiksi kiukusta!
Eli ei muuta kuin, sähköt alas ja puita alkoi kaatua nopealla tahdilla. Ja kyllä oli tarkkaa työtä. Hienosti napsahtelivat kuuset juuri sinne minne pitikin. Isot puut kaadettiin varmuuden vuoksi liinojen ja auton kanssa, jotta niiden laskeutuminen ei osu taloon.








Samassa rytäkässä kaadoimme kaksi isoa koivua myös varjostamasta ja toinen niistä olikin visakoivu. Se makaa nyt vielä maassa odottamassa, jos joku nikkari sen haluaisi itselleen. Kohta saa Juju itselleen kunnon leikkipihan. Ja tämä valon määrä!! Ihanaa!!!






2 kommenttia:

  1. Iso urakka ollut teillä. Harmi, että tulikin hieman mutkia matkaan. Onneksi kuitenkin onnistui lopulta. Noin korkea kuusiaita kun lähtee varjostamasta, niin tontin valo-olosuhteet kyllä muuttuvat kerrasta. Varmaan hetki menee totutellessa :D Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä piha ihan toisen näköinen. Ja tosiaan valon määrä ja samlla lämpö on noussut talossa huomattavasti. Seuraavaksi metsästämään uutta aitaa, korjaamaan nurmikon (jota ei ole) ja metsästämään uutta aitaa. Iso projekti, mutta kyllä kaiken tuskailun väärtti. Mukavaa viikkoa sinnekkin.

      Poista



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Näitä luen (tuoreimmat päivitykset ylinnä)