Olen sinänsä minimalistisen ja modernien suuntien ystävä, joten aloin miettiä mikä sopisi talon henkeen ja omaan tyyliin. Etupihan suunnitelmat ovat muuttuneet koko ajan jo ihan kunnan sääntöjen takia. Etu piha pitää olla puutarha, eikä sinne saa rakentaa mitään rakennuksia lisää, kuten ensin suunnittelin.
Ajatuksena on siis ollut, että julkisivu voisi olla hyvin yksinkertainen. Mielessä taustalla siintää esimerkiksi Didrichsenin museon atriumpiha yksinkertaisuudessaan. Selaillessani Garden Design Magazine lehden sivuja törmäsin kuvaan, joka ihastuttu ihan valtavasti. Tämän tyyppisen pihateoksen tahtoisin toteuttaa omaan pihaanikin!
©GardenDesingMagazine |
Kirppareita kiertäessä löysin Kierrätyskeskuksesta vanhan, Kari Asikaisen suunnitteleman, Martela Scheletro -sermin pilkkahinnalla. Sen muotokieli puhutteli minua ja mielestä se sopi täydellisesti suunnitelmaan. Isot louhitut kivet löytyi lähimetsästä. Pikkukivet nousivat, Tuija-aitaa tehdessä, maasta. Uima-allas muovi löytyi omista nurkista ja kasvit siirsin omasta pihasta. Sitten ei muuta kuin tavaroita asettelemaan.
Ensimmäinen asetelma oli pihassa noin viikon. Olin innostuksissani unohtanut inspiraatio kuvan ja aloin tekemään ehkä perinteisempää vesiallasta. Kun totesin, että se ei nyt ollut sitä mitä alkujaan ajatelin ja jokin siinä tökki, tein asetelman uusiksi.
Palasin inspiraatiokuvaan ja totesin, että oivallus siinä oli, että vesi ei näkynyt altaasta laisinkaan. Vain vesi, joka tuli tyhjästä ja hävisi tyhjään. Joten kivet pois vedestä, hiekka pois ja altaasta lähti puolet pois. Asettelin kivet huolettoman näköisesti uudestaan ja istutin kukat paikalleen. Reippaampi pumppu on vielä hankintalistalla, jotta vesi saadan ylempää valumaan. Nyt pumpun teho ei riitä nostamaan vettä halutulle korkeudelle.
Vau! Hieno.
VastaaPoistaKiitos Katja!
PoistaTuo on muuten ihan oikeasti hieno! Upeat kivet ja hienosti aseteltu.
VastaaPoistaKiitos kovasti! Herra teki ison työn, kun haki kivet metsästä ja kantoi ne kotiin ja kiltisti pyöritteli niitä, kunnes olivat mieleisessä asennossa minulle. Isoin painaa varmaan lähelle 100 kg!!! Varsinaista hyötyliikuntaa.
PoistaVastavierailulla. Oi, miten hieno teos. Olen aivan kivifriikki ja kaikki kivijutut kiinnostavat. Siksi perustin Facebookiinkin Kivikkopiha-ryhmän. Tervetuloa sinne, jos kiinnostaa. Minäkin liityin sinun lukijaksi.
VastaaPoistaTervetuloa lukijaksi! Täytyy käydä katsomassa FB ryhmääsi. Minullakin on kivet heikko kohta.
PoistaKivet on hieno elementti taiteen tekemiseen terveisin puutarhurintytär
VastaaPoistaKivet ovat tosiaan heikko kohtani ja "viljelen" niitä mieleelläni vähän sinne tänne. JO huolettomasti aseteltu kivi siellä täällä pihaa antaa muotoa ja karakstääriä pihaistuksiin.
Poista